Agilitya iltamyöhään

Torstai-ilta meni agilitytreeneissä. Torstain treenit ovat olleet kilpailijoiden omatoimitreenejä. Käyn näissä nyt kaksi viimeistä kertaa Anun ja Alin tilalla. Alunperin Muskan piti myös olla tässä treeniryhmässä, mutta märkäkohdun leikkaus siirsi meidän treenaamiset silloin. Nyt tyttö on onneksi hyvin kuntoutunut, ja voidaan tosiaan aloitella taas treeniä.

Alunperin oli tosiaan tarkoitus mennä Muskan kanssa, mutta vaikka se ei torstaina enää ontunutkaan, en uskaltanut vielä riskeerata ja niinpä Siiri pääsi purkamaan höyryjä agilityn pariin. Meillä oli kolme treeniä, joista Siirin kanssa otin kaksi, alla ratapiirustus.
Otimme ensin oikeanpuoleisen puomipätkän. Siiri kävi aika kierroksilla, ja maneesin ulko-ovi oli aikas lähellä lähtöpistettä, jossa jonkun verran koiria meni ulos ja sisään, joten jouduin käskyttämään aika tiukasti neiti tuimaa, mikä oli hyvästä, alan päästä eroon silkkihansikkain viemisestä Siirin kohdalla :) Alkuun tuotti vaikeuksia saada pituuden jälkeen hypylle, otin liian tiukasti pituudelta käännöstä, jolloin Siiri ampaisi puomille. Hienosäädön jälkeen sain ohjauksen kohdalleen Vänen hyvillä vinkeillä, ja saimme tuon kohdan onnistumaan. Kierrätin vasemman siivekkeen kautta puomille, ja sen jälkeen hypyt ja takaisin puomille sujui hyvin. Nyt taas takaahypylle vein ensin liian löysästi ja jostain syystä tungin vastakkaista kättä ohjaukseen, jolloin tietysti Siiri kääntyi minua kohti ja hyppäsi hypyn suoraan. Sitten kun taas tajusi käyttää koiran puoleista kättä ja käskytti kierto-käskyä kunnolla (Siiri osaa kiertää sillä takaahypyt), niin homma sujui hienosti, Siiri tuli todella tiukalla kurvilla hypyltä. Sen jälkeen pitkä kuljetus hypylle, jota ensin nauroimme, että onkohan piirtäjälle tullut moka numeroinnissa, mutta päätimme treenata niinkuin on piirokseen merkitty. Piiiitkä kuljetus onnistui yllättävän hyvin, juoksin vaan Siirin kanssa, sillä kyllä pää pyöri väkkyrällä, että mikä este mikä este, kerro jo! Sitten kierrä-käskyllä haki lähimmän hypyn, ja hyppäsi hienosti takaa 11, jonka jälkeen vielä muuri vikana esteenä. En ottanut tätä pätkää kovinkaan paljoa, heti kun saatiin onnistumaan, mentiin tauolle.

Sitten pääharjoituksen kimppuun. Ko. radan pätkä oli itse asiassa kuukausi sitten ensimmäisissä kakkosten kisoissamme, ja silloin selvisimme hienosti vaikeasta putki-hyppy-hyppy (5-7) kohdasta alussa, mutta ohjaajan kunto loppui kolmannen putken (11) kohdalla, kun piti saada koira hypyn tälle puolelle ja vielä keppien sisäänmeno haastava. Vitosella mentiin kepeille kisoissa (kiersi hypyn ensin), mutta sitten tuli yksi väli pujottelematta, enkä jaksanut korjata sitä oikein enää vaan annoin mennä lopun, kun oli kuitenkin jo virheitä alla, eli tuloksena hyl.

Nyt treeneissä ei 5 putkelta meinannut luonnistua homma hypyille vienneissä millään. Sain vielä ok kuutoshypylle käännettyä, tulin putken oikeaa puolta, mutta seiskan takaahyppy menikin monta kertaa niin, että Siiri ei hypännyt sitä vaan kiersi koko esteen takaa. Lopulta kiitos taas Kaisan ja Vänen hyvien neuvojen, namin ja Siiri-tässä kutsujen myötä sain neidin hoksaamaan, että pitää hypätä mun luokse ko. hyppy.

Seuraavassa pätkässä, A-kepeille, oli hakemista, millä saan Siirin tulemaan putkesta riittävästi luokseni, jotta ei mene hypyn väärälle puolelle+ ehdin viemään kepeille sisään, kun vaikea keppikulma. Lopulta paras ratkaisu olikin käskyttää hypyltä täysillä putkeen ja itse juosta 7 hypyn takaa jo 12 hypyn luo, pysyen lähellä 7 hyppyä, ja selkä 12 hyppyä kohtin, Siirin vielä ollessa putkessa, jo kutsua luokse. Näin sain sen tulemaan nätistä kulmasta hypylle, ja pystyin kääntämään sen sinne niin, että itsekin ehdin kepeille varmistamaan sisäänmenoa (oikaisemaan Siiriä, ettei mene toiseen väliin, kun tällainen kulma). Sitten kun tuo saatiin onnistumaan, oli hienoa miten Siiri meni täysillä putkeen, liikkuen todella etäällä minusta, mikä ei ole meillä oikein vielä luonnistunut! Ihana nähdä tällaisten juttujen onnistuvan, kehitystä on selvästi tapahtunut. 12 hypylle Siiri tuli aika tiukasta kurvista, ja vaikeampien keppikulmien opettelu on meillä edessä, etten olisi tällaisissa pulassa. Vika väli meinasi jäädä taas pujottelematta, ja syykin löytyi; nostan silloin katseeni kohti seuraavaa estettä (tai tässä lopetusta), ja silloin Siiri singahtaa pois. Nyt kiinnitettävä tähän huomiota, aina on vielä yksi keppiväli viimeisen jälkeen, eli vasta kun ne menty loppuun täysin keskittyen, saan lähteä katsomaan eteenpäin.

Mukavat treenit, joista jäi paljon mietittävää. Kaukana liikkuminen ja irtaantuminen oli hienoa, nyt mm. ekan kerran jätin Siirin myös keinulle yksin ja juoksin itse jo putken luokse, ja erityisesti 11 putkeen lähetys ja oma juoksulinja noinkin kaukana koirasta oli hienoa, kun onnistui. Ajoitus vaikeammissa kohdissa on tärkeä, ja keppien vienti loppuun asti. Mutta on kyllä oikeasti edistytty aimo harppauksia viime syksystä, ei voi muuta kiittää kuin hyviä kouluttajia ja ihania seurakavereita, jotka neuvoneet sekä HuPiJa-valmennuksia, joissa päässyt todella hyvien kouluttajien ohjauksessa treenaamaan haastavia ratoja! Tästä on hyvä jatkaa! Laitoin tähän agilitykuvia viime kesän Kuopion kisoista, kaikki kuvat ovat Hanne Mankowskin ottamia, Siirin tyttären Fionan omistajan.