Tyttöjen välisestä ystävyydestä

Tuhma Siiri, reppana liian kiltti Muska. Viime perjantaina tullessani töistä kotia odotti ikävä yllätys. Heti en sitä huomannut, koska tytöt ihan tohkeissaan kylki kyljessä tuli moikkaamaan lelujen kera, aivan niinkuin aina ennenkin. Sitten katse osui oveen, verivana, peilioviin, veripisaroita. Muskaan, vekki silmän alapuolella. Siiriin, jossa oli verilänttejä, mutta ei haavaa. Huokaus. Reilu vuosi sitten meillä miteltiin näiden kahden valtasuhteita, mutta se rauhoittui ja meni ohitse hetken eristämisellä työpäivien ajaksi. Nyt on aika tehdä sama, en halua pahempaa yllätystä joku päivä tullessani kotia. Muska vaan on ollut liian lepsu nyt vanhemmiten ja Siiri haluaa khalifiksi khalifin paikalle. Onneksi haava ei ollut tullut silmään, eli selvittiin pelkällä haavan putsauksella tästä keikauksesta. Henkiset haavat ovat tietysti isommat.

Tytöt ovat ystäviä, kun minä olen paikalla, mutta kun pomo on poissa paikalta, pääsee hiiret hyppimään pöydillä. MOnet on sanoneet, että erikoista, luulisi välikohtausten tulevan mun huomion hakemisesta tai muusta vastaavasta tilanteesta. Uskon tuon eristämisen toimivan tähän, olihan Siiri pentuna pitkään portin takana, ja nyt mulla alkaa neljän viikon loma, jolloin voin sen opettaa uusiin järjestelyihin niiden jäädessä yksin. Onneksi on lääniä, mistä valita :) Joten Siiri viettää jatkossa omassa sopessa työpäivät, ja Muska&Ada saa olla yhdessä ilman stressiä välikohtauksista. Adaahan tuo pikkupentele on aina kunnioittanut varpaat tutisten, ei uskalla mennä liian läheltä edes ohitse ilman mamman apuja, jos Ada nukkuu ja tukkii kulkuväylän.

Muskaa välikohtaus selvästi pariksi päiväksi masensi, ja viikonlopun Muska olikin mamman pieni mussukka sylipuudeli halinalle. Pienen pieni tyttöni, joka on niin usein väärään aikaan väärässä paikassa, maailman paras koira. Siiri sai viikonlopun olla hieman paitsiossa, ja se toimi sille. Maanantain treeneissä esiintyi super-Siiri, kun pääsi mamman kanssa touhuamaan, mutta siitä erikseen treenikirjoituksessa, joka ilmestynee taas lähipäivinä tämän viikon osalta.

Vielä jälkikirjoituksena sen verran, että tämän vikan työviikon ennen lomaa on tytöt olleet päivähoidossa isälläni, ja rauha on taas maassa. Jääneet pariksi tunniksi keskenäänkin, eikä mitään. Samoin kotona ollessa on välit taas lämmenneet takaisin, ja nyt voidaan jo leikkiäkin keskenään. Viikonloppuna ei vielä onnistunut leikkiminen, Siiri jäi vaille juoksukaveria Muskan kääntyessä loukkaantuneena poispäin sen yrittäessä kutsua leikkiin.

Tyttöjen välinen ystävyys on vaikeaa ja monimutkaista.

Tavoitteita ja painetta eteenpäin siirtymiseen

Viime viikko kului treenaillessa ja myös kisoihin on tullut laitettua ilmoittautumisia. Pariin agilitykisaan elokuun alussa ja sen lisäksi pienoisella ryhmäpainostuksen avulla tuli laitettua Muska elokuulle BH-kokeeseen ja Siiri syyskuulle samaiseen mittelöön. Pääsimme tosin vasta varasijalle, joten nähtäväksi jää, mahdutaanko. Mutta pieni pakko tehostaa treeniä ja asettaa oikeasti tarkastelemaan eteenpäin asioita, miettien kriittisesti samalla omia treenaamisia.

Edellisestä päivityksestä muuten unohtui, että torstaina otimme Siirille pk-telineitä, tai lähinnä A:ta agilityn perään. Ensin juoksutin edestakaisin pk-A:ta, joka sujui hienosti. Se nyt oli odotettavissakin agility-taustalla. Sitten aloimme Impan kanssa pähkäillä, miten saisimme Siirin tajuamaan noutamisen A:n yhteydessä. Testasimme pienellä kapulalla, mutta kiersi takaisin tullessa, eikä taas pitänyt sitä suussa, jos juoksin sen kanssa. Sitten siirryimme vieressä olleelle superloivalle, A:ta muistuttavalle telineellä, joka on joku vanha hevosporukoiden teline. En vielä ole tosin keksinyt, mihin sitä on käytetty. Mutta se ja pallo noudettavana esineenä, niin johan lamppu syttyi Siirin päässä. Ekalla kerralla kiipesin vastaan varmistamaan, että ymmärtää minun haluavan sen takaisinkin esteen kautta. Sen jälkeen teki muutaman hienon toiston ja lopetimme siihen.

Maanantaina 20.7 oli tarkoitus ensin hakuilla, mutta menimmekin lopulta ottamaan tottista. Imppa toi koottavan hyppyesteen, tarkoituksena jatkaa hyvin alkanutta estenoutojen harjoittelua. Otin Siirillä seuraamisia ja liikkeestä istumisia jokusen. Lisäksi otin henkilöryhmän. Vasemmalle kääntyminen on nyt vaikeata, sitä pitää ottaa vaikka ihan kävellen ympyrää vasemmalle, jotta henkilöryhmässä olisi helpompi kääntyä. Muuten henkilöryhmä meni hienosti, istui todella nopeasti pysähtymisissä. Palkkasin nameilla ja väliin frisbeellä. Sitten otimme hyppynoudon käsittelyyn. Este oli ehkä n.70cm korkea, ja otin pallon taas leluksi, millä aloittaa. Pallonoudot sujui hienosti. Tämän jälkeen otimme pienen noutokapulan, vieraan, ja heitin sen hypyn ylitse. Vaadin lisäksi Siiriltä malttia odottaa sivulla ja kuitata katsekontaktilla minulle, ennenkuin sai luvan lähteä. Siiri haki innoissaan kapulan. Annoin vielä lisäkäskynä takaisin tullessa hyppy-käskyn ja Siiri teki todella hienon hypyn kapulan kanssa. Luovutuksessa vaadin vain käteen kapulan, en ottanut eteenistumista lainkaan. Isot palkat tästä parin toiston jälkeen (osa herkkuruoasta) ja Siiri autoon vetämään henkeä. Olin kyllä supertyytyväinen hienosti sujuneeseen hyppynoutoon!

Muskan kanssa otin seuraamispätkiä, vasemmalle ja oikealle kääntymisiä sekä täyskäännöksiä. Muska oli taas ihan innoissaan ja seuraaminen oli hyvää. Leikitin namipalkan lisäksi välillä pallolla. Otin Muskalla luoksetulon, jonka teki Muskamaisen vauhdikkaasti melkeinpä törmäten minut nurin. Sitten opetimme Muskalle TOKOn alokkaan hyppyä kosketusalustan kautta. Ensin ehdollistimme sitä kosketusalustalle, jonka hiffasi aika äkkiä. Seuraavaksi Imppa vei alustan hypyn taakse, ja muutama toisto sinne menoja ja pysähtyminen siellä. Otin käskyksi odota, joka on sama mitä käytän agissa, kun jätän sen lähtöön seisomaan. Muska teki todella hienosti hommia, ja älysi äkkiä jutun juonen. Ehkä meidät nähdään vielä toko-kisoissa ihan oikeasti, tehdään pk-porukan väkiryntäys syksyllä tokoon ;)

Sitten otin Siirin toiselle kierrokselle tarkoituksena tehdä häiriön alla paikkamakuu. Imppa teki Jessen kanssa samaan aikaan noutoja ja hyppyä. Otin ensin pari tasamaan noutoa vieraalla kapulalla. Peruutin Siiriä karkuun sen tuodessa takaisin kapulaa, ja sain vauhdikkaat luovutukset. Hieman Siiri välillä vilkuili vieressä tehnyttä Jesseä, mutta pysyi mun kanssa. Sitten vein Siirin paikkamakuuseen, Impan ottaessa hyppyä Jessellä. Siiri vilkuili välillä Jesseä, ja kävin pari kertaa palkkaamassa sitä välillä. Paikkamakuu meni hyvin vilkuiluista huolimatta, Siiri ei kertaakaan noussut, ja malttoi loppuun asti. Loppupalkkana toinen puolikas herkkuruoasta.

Arto puhui, että meitä voisi auttaa, jos opettaisi Siirille vapaa-käskyn erikseen, josta saisi palkan. Silloin tietäisi, että liike loppuu siihen ja siitä saa palkan = häiriön allakin odottaa multa vapaa-käskyä.

Adalla otin kapuloita useamman niin, että ripottelin ne kentän päähän sekalaiseen muodostelmaan. Vanhus sai hakea rakkaita noutokapuloita oikein urakalla ja leikkiä taas patukalla ruoan lisäksi.

Tiistaina kävimme Siirin kanssa fysioterapeutilla. Halusin tarkistuttaa, että Siirillä on paikat kunnossa, kun takana on paljon treeniä ja tiivis kisakausi vielä syksylle edessä. Siirin kuntoa kehuttiin, ja kotiläksyksi saimme tasapainojumppaa. Siirin oikea etunen- vasen takajalka diagonaali oli selvästi heikompi, kuin toinen diagonaali. Niinpä vahvistamme tätä jumpalla, josta on apua jatkossa agin käännöksiin, kun lisäksi tehdään venytyksiä. Lopuksi Siiri sai laseria kierään takareisilihakseen ja niskalihaksiin, ja voi että tyttö nautti siitä! Hieroessa Siiri ei ole mikään helppo tapaus, kun inhoaa paikalla pitämistä. Laserhoito oli juuri sopiva muoto tuollaiselle hätähousulle :) Hyvä, että kävimme, syksyllä voisi käydä uudestaan sitten, kun kisakausi alkaa olla takana valtaosin. Illalla oli tämän kesäkauden vika treeni Muskan agiryhmällä. Harjoitus oli kiva, ja Muskan kanssa teimme yhden onnistuneen kisanomaisen radan nollalla. Toisella kierroksella hioimme sitten kohtia, jotka tökki. Kaarrokset olivat isoja, ja putkesta taaksepäin kääntymistä halusin hioa. Sain nähdä, että kyllä sen Muskankin saa putken suusta ohitse, oli todella tarkka mun käsistä. Liian tiukalla ohjauksella reppana juoksi päin putken painoja, ja löysemmällä meni ohitse ja yli kovaa :)) hauskaa oli, ei voinut kuin nauraa lopulta! Saatiin me se ohjaus kohdalleenkin lopulta ;) Kiitos mukavalle treeniryhmälle ja Virpi-kouluttajalle todella loistavista treeniradoista!

Keskiviikkona olikin välipäivä treeneistä, välillä pitää hoitaa kotonakin asioita ;) Torstaina oli sitten Siirin vika agility tällä ryhmällä, ja perään tarkoituksena ottaa Impan kanssa tottista. Otin ennen agia Siirillä lyhyen seuraamispätkän ja paikkamakuun niin, että olin itse selin. Se sujui hyvin, pidin paikalla ehkä n kaksi minuuttia. Muskallakin otin pienet pätkät seuraamista ja pari maahanmenoa.

Auringon paahteeseen saapui treenaamaan vain kolme sitkeää sissiä, ja saimme tehotreeniä. Ratana oli MM-karsintojen hyppisrata, josta otimme pätkän. Todella hyvää harjoitusta eri vaihtoehdoista hypyille vienneissä, jossa ansaesteitä ja tiukkoja kurveja. Lisäksi paikkoja, jossa oikeasti piti laittaa tossua toisen eteen, jonka jälkeen ei mun ohjaus enää ollut kovinkaan sulavaa. Kovaa juokseminen ja ohjaus yhtäaikaa, siinä mulle harjoitusta loppuiäksi...

Sitten taas tottiksen pariin, vaikka agi oli jo imenyt mehut aika hyvin helteessä. Jatkettiin telineillä harjoittelua. Ensin se todella loiva A:n tapainen este pallolla, sitten pienellä noutokapulalla. Tämä sujui niin hyvin, että siirryimme kunnon pk-A:lle. Niin se pieni otus vaan haki hienosti kapulan ja toi sen nätisti mulle A:n kautta. Itse saan harjoitella suoraan heittoja, Imppa korjaili kapulan paikkaa toisella puolella suorempaan, ettei tulisi houkutinta kiertää sen kanssa estettä nyt, kun vasta opetellaan tätä.

Sitten kutsui pk-hyppy, matalampi versio (veikkaisin sitä 80cm). Siirille oli jostain syystä alkuun vaikea saada siinä ponnistusta kohdalleen, mutta lopulta saimme rytmityksen toimimaan, kun hyppyytimme sitä Impan ja minun välillä. Näitä harjoituksia jokunen lisää, ja sitten nouto mukaan. Koottavalla esteellä ei ole tällaisia ongelmia ollut lainkaan, mennyt kuin vettä vaan. Mutta äkkiä se tuosta jykevämmästäkin esteestä pääsee jyvälle, ja tekniikka on sen verran hyvä, vaikka itse sanonkin, että ei pitäisi tuottaa ongelmia Sipelle tämä puoli. Päin vastoin, vauhtityttönä tykkää näistä. A:lle olisi halunnut vieläkin mennä kaiken treenaamisen päälle, mutta suuntasimme iltalenkille metsäpoluille kera Impan ja poikien.

Perjantaina uhmasimme jatkuvaa hellettä menemällä hakumetsään. Siirille otin kolme maalimiestä, kaikki irtorullilla ilmaisten. Kaksi ekaa sujui hyvin, ja toi hienosti rullan edeten alueella, erittäin hyvä. Vika oli umpipiilo, ja jäi siellä pelleilemään rullan kanssa. Tiputti sen pahasti matkalle, ja etsi pitkään, ennenkuin löysi rullan ja palautti sen mulle. En hyväksynyt, vaan lähetin uudestaan piilolle. Nytkin se tiputti rullan jo piilolla (keskilinjalta näki piilolle asti), mutta sen jälkeen toi nätisti, hyväksyin ja pääsi näytölle + palkalle. Tämä oli ihan uutta, ja ihmeteltiin Impan kanssa, mistä ongelma on tullut umpipiiloille. No, nyt raahataan treeneihin aina laatikkopiiloja mukaan, jotta saadaan tämä työstettyä pois. Siiri nimittäin on aina normaalisti hakenut rullan todella vauhdilla maalimieheltä ja jatkanut matkaa. Tiputtelua maalimiehen ja piilon läheisyydessä ei ole tapahtunut. Jokunen kerta sitten laatikkopiilolla kyllä sattui todella harmittavaa sählinkiä, joten juontaisiko sieltä...No ei muuta kuin treeniä tämän kanssa, niin eiköhän homma ala taas pelittämään!

Tehoviikko

Siiri perjantaisissa tottistreeneissä kapulan kanssa, Muska taas näyttää mallia vauhdikkaasta luoksetulosta, mitä se sana vauhdikas todella tarkoittaa!

Viime viikko oli treenin täyteinen. Taisi olla aika ottaa kisamasennuksen jäljiltä kunnon treeniputki, jotta ajatus on taas tulevaa kohti.

Maanantaina 13.7.09 oli hakutreenit, ja satoi urakalla, kuten yleensä aina hakumetsässä on tänä ja viime vuonna satanut. Rata oli tällä kertaa lyhyehkö. Itse tarvitsin vain etukulmat, koska nyt oli ohjelmassa rullatreeniä, eikä muutkaan ottaneet kuin pari pistoa. Olin päättänyt, että hyväksyn vain koko matkan pudottamatta tuodun rullan ja katsotaan, meneekö syteen vai saveen tämä taktiikka. Ekalle maalimiehelle vaati kolme lähetystä, ennenkuin Siiri toi rullan ilman yhtään tiputtelua. Kahdella ekalla kerralla tiputteli juuri minun läheisyydessäni sitä. Joka kerta lähti kuitenkin samalle maalimiehelle kuin tykin suusta, jota ihmettelinkin! Ihme koira, motivaatio ei ainakaan lopu kesken :) Imppa nauroikin, kun 'pieni pentu' joutui kolme kertaa hänelle juoksemaan, ennenkuin ilkeä mamma päästi näytölle ja palkalle. Palkkasin myös itse ruhtinaallisesti rullan tuonnista, kun toi sen koko matkan hienosti. Kyllä se osaa, kun vaan viitsii malttaa :)

Toiselle maalimiehelle kuitenkin maneerit tiputtelusta mun lähellä taas toistui, ja rullat (2kpl) loppui maalimieheltä kesken. No pikaratkaisuna Saana sai jäädä metsään sateeseen kykkimään, Impalle rullia koura täyteen ja uusi piilo. Eli Siiri ei päässyt tältä maalimieheltä palkalle. Uudelle piilolle lähetin sitten jokusen kerran, kunnes lopulta saatiin taas onnistunut nappisuoritus, ja iiiiso palkka. Imppa myös leikitti Siiriä frisbeellä, joka oli Siiristä superhauska palkka metsässä. Tämä jälkeen pelastettiin Saana sateesta, kun Siiri sai sieltä vikana löytönä suorapalkan motivoivana lopetuksena rullajankkauksen päätteeksi. Saana kertoi, että Siiri oli heitellyt rullaa ekoilla kerroilla hakiessaan sieltä, ja jopa kaapinut Saana, että annas se palkka jo tänne! Tämä ei sentäs ole Siirin tapaista ollut, joten pitääpä nyt olla tarkkana. Siiri on metsässä kasvanut paljon, menee itsevarmana rinta rottingilla ja on asenteeltansa mua kohtaan jo röyhkeämpi ja näyttää asenteellansa, että kyllä HÄN tietää, mitä tekee. Hyvä hakukoira, kunhan korvat kuitenkin pysyy päässä, eikä ala huitelemaan ihan omiansa. No siihen en kuitenkaan usko, aika kuuliainen se loppupeleissä on vielä ollut. Rullatreeniä pitää nyt jatkaa, ja keksiä keino, miten sen saa tuomaan sen loppuun asti ilman mitään tiputteluja tai rullalla leikkimisiä mulle. Kierroksen päätteeksi otettiin Siirille vielä kaksi pakenevaa maalimiestä metsään, joita ei päässyt nostamaan vaan vein Siirin autolle, sen vielä haratessa vastaan ja itkien metsään kadonneiden maalimiesten perään.

Muskalle otettiin yksi maalimies, ja se teki hommat taas niin nappiin kuin vain voi tehdä. Hitsit, kun olisi vuosia sitten tajunnut tehdä siitä rullakoiran, se on niin hyvä maastossa, ja tykkää hommasta. Kävi mielessä kyllä kokeilla tottiskentällä, kestäisikö se paukkuja nykyään taas, eihän sitä tiedä...

Adakin pääsi etsintähommiin ja syömään ulkona, niinkuin aina hakutreeneissä :). Loppupalkaksi muistin kaivaa esiin unohdetun juuttipatukan, josta tykkää paljon. Pirtsakka vanhus, kun vaan fysiikka jaksaisi menossa mukana vielä. Edelleen eletään hyvien ja huonojen päivien tasapainottelua, onneksi hyviä on vielä riittänyt runsaasti.

Tiistaina 14.7.09 oli Muskan agitreenit, mutta viikonlopun painaessa hampaankolossa, ja nähtyäni treenin, päätin ottaa sen Siirillä ja Muskalla vain itsenäisen treenin. Kelikin oli sen verran hautovan lämmin, ettei Muskalla kannattanut ottaa pidempää treeniä. Treenissä oli juuri Siirille ja mulle sopivia hyppykulma-harjoituksia,putkesta hypyille vientejä, hyppyneliön kautta pyöritystä ja putkesta vaikeampi keppikulma. Treeni sujui alkutakkuamisen jälkeen kivasti, kunhan löysin noihin hyppykuvioihin oikean ajoituksen. Se on todella tärkeä, ja usein mulla hakusassa vieläkin Siirin kanssa.

Itsenäisessä treenissä oli parin hypyn kautta pöydälle meno, ja jatko puomille. Siiri pääsi pöllöilemään kunnolla, maxi-pöydän vieressä vähän matkan päässä oli nimittäin kyljellään mini-pöytä ja mitä tekee pieni blondini hyppysuoran päätteeksi...Juoksee päin mini-pöytää tassut ojossa hypäten vasten sitä, näin kaataen pöydän nurin ja sitten menee seisomaan ylösalaisin olevan pöydän päälle. Ole siinä sitten pokkana, kouluttajakin repesi vieressä. Siiri-huumoria vaihteeksi :)))

Keskiviikkona 15.7.09 otimme puolestaan esineruutu-treenit. Ruutu kisaruudun kokoinen, paikkana kangasmaastoa. Siirille kolme vierasta esinettä, kaikki takana. Ykkönen nousi helposti, kakkonenkin parin lähetyksen jälkeen. Kolmannesta Siiri ei meinannut millään saada hajua ja usko meinasi sillä loppua jo. En antanut periksi, ja sain sen parin huonon lähetyksen jälkeen uppoamaan vielä kunnolla alueelle, jolloin Siiri lopulta nosti viimeisen esineen. Tästä iso herkkupalkka rasiasta, ja leikki esineellä. Arto ja Imppa oli sitä mieltä, että mun pitää joka pistolle lähettää Siiri vaan reippaammin ja nopeammin, eikä ottaa sitä lähelleni ja alkaa erikseen nostattamaan yms rituaaleja, millä olen mielestäni yrittänyt saada Siiriä nousemaan väsymyksen yli ja uskomaan, että siellä vielä on esine löytämättä. Siirillä on niin iso laumavietti, ettei sen ole sitten enää helppo irtautua mun luota, kun väsymyskin painaa päälle. Hmmm, voipi olla todenperää, seuraavan kerran pitää katsoa, miten toimii, kun tulee ongelmia vastaan ja vaatii useamman lähetyksen ruutuun.

Muskalla otettiin niin, että näki kun esine vietiin. Silti pienelle tuotti vaikeuksia ymmärtää, mitä varten onkaan metsässä juoksentelemassa, kun ei siellä ukkoja tuntunut olevan lainkaan. Helpotimme uudella näytöllä ja sittenkin vielä itse lähetin lähempää ko. esineelle. Kun Muska sen lopulta toi, iso palkka ja leikki päälle. On se hassu, kun menee tuhatta ja sataa risut paukkuen metsässä :) Adallekin otettiin esine, oma juuttipatukka, jonka sai pari kertaa etsiä, ja leikkiä sillä + tietysti herkkuruoka päälle. Ada oli ihan onnessaan kauan kadotetun juuttipatukan ilmestymisestä takaisin vanhan rouvan elämään, ihana vanhus!

Torstaina 16.7.09 tehokas treeniviikko jatkui taas agilityn merkeissä. Päästiin harjoittelemaan meille vaikeita aloituksia, alla piirustus tällä kertaa (ympyränumerot). Aloituksen 1-2 väli ei toiminut lainkaan niinkuin olin ihan ensimmäiseksi suunnitellut eli että olisin kakkoselta ottanut valssilla vastaan ja sillä kääntänyt kolmoshypylle, Siiri imi putkeen vaan täysillä. Parhaiten toimi meille se, että otin kakkosen takaa vastaan peruuttaen ja sitten sylikäännöllä käänsin kolmoshypylle, josta neloselle kierrätys ja valssi neloselta kohti vitosena ollutta putkea. Putkelta oli paras käydä hakemassa Siiri, ettei vauhtini pysähdy ja aiheuta meille töksähdys-kohtia radalla. Kuutoshypyllä pyöritys ihan sisäkautta perinteisesti toimi hyvin ja siitä reipas vienti seiskalle ja tarkasti kädellä ohjaten varmistin keppien sisäänmenon (ensin molemmat kädet, sitten heitin vastakkaisella kädellä sisään). Pujottelu toimi hyvin, ja sieltä sitten lähdimme yhtä matkaa kohti seuraavaa hyppykuviota, Siiri kun ei vielä kestä vedätystä kepeillä, joka auttaisi tällaisissa paikoissa. Uskalsin juosta ysi hypyltä kohti putken suuta (10), ja Siiri tuli vartaloni ja liikkeeni mukana, ei edes miettinyt houkuttimena ollutta putken päätä. Tämä on tällä hetkellä hyvä puoli, mutta voi olla että Siirin saadessa enemmän kokemusta ja varmuutta, alkaa houkutinesteet imeä enemmän. Muskan kanssa näistä ongelmista riittää pitkä hyllyrivistö kokemuksia.

Putkelta kävin hakemassa taas Siirin, mun kannattaa välttää seisahtumisia radalla, ja itse olla koko ajan liikkeessä, niin ei tule kieltoja. 11-12 hyppyjen väliin tein valssin 12 edessä, eli samalla vaihdoin puolen A:n puolella. Sitten 12-13 kierrätys ja A sekä hyppy loppuun. Lopuksi vielä otimme radan niin, että vaihdoimme 12 hypyn tilalle renkaan vinoon.

Todella hyvä treeni, ja taas paljon meille tärkeitä kohtia opittavaksi, miten ne kannattaa Siirin kanssa mennä. Muskalla olisin tehnyt treenin aika monesta kohdasta ihan eri tavalla, aloituksesta lähtien.



Ja ei tässä kaikki yhdelle viikolle, perjantaina 17.7.09 lähdimme vielä Annen kanssa tottistelemaan Killerille. Otin Siirillä seuraamista lyhyissä pätkissä, istumisia, jotka tuotti nyt vaikeuksia, jokusen noudon sekä paikkamakuun. Tein treenin kahdessa osassa. Seuraaminen ei edelleenkään ole viime kesäisellä tasolla, hienoja pätkiä kyllä, mutta aivan liian lyhyitä ne hyvät pätkät. Noudot oli ihan hyviä, kun lisäsin vauhtia ja peruutin vastaanottaessani, niin isompikin kapula toimi ok. Otin myös vieraalla kapulalla.



Paikkamakuun ajaksi Anne ja Vekku toimivat häiriönä, ottaen jotain pätkää ja leikkien hillitysti. Pyysin Annea myös hieman hihkaisemaan, semi-hillitysti. Siiri oli levoton, mutta pysyi paikalla ja sain palkattua sen hienosta suorituksesta.


Muskalla otin myös tottista. Muska oli ihan intopinkeenä, ja seuraaminen oli todella hyvää. Toki Muska edistää ja hieman poikittaa, mutta teki innolla ja jaksoi hyvin. En jaksa enää puuttua edistämiseen tai poikittamiseen, Muskan työskentelyinto on mulle tärkeintä. Otin myös pari liikkeestä maahanmenoa, ja sitten luoksetuloja pari.

Lopuksi menimme vielä ottamaan agilitya. Kolme hyppyä ja kepit siten, että sai vauhtia, ja vaikeampia keppikulmia treenattua. Siirin kanssa jouduin jonkun verran hakemaan sitä, miten saan sen sisään oikeasta välistä, kun tullaan avoimesta kulmasta, ja itse olen vaikeammalla puolella. Kunnon veto ja sitten vapautus kepeille toimi tässä.

Muska teki hienosti myös hommansa, ja harjoittelin kaukaa kepeille lähetyksiä sekä sivuttaisetäisyyttä kepeillä sen kanssa.

Tehoviikon jäljiltä koirat lepäili viikonlopun lenkkeillen ja uiden sekä mamman puutarhatöiden ylivalvojina toimien :). Mulla tosin hommat jatkui puutarhan ja autotallin maalauksen parissa koko viikonlopun...

Perjantaina oli kamera matkassa, ja kuvia päivittyy galleriaan lähiaikoina, tässä blogissa näytteitä niistä. Tämän viikon treenitkin toivottavasti päivittyy tämän viikon aikana tänne! Loppuun pakko laittaa vielä Annen Lakusta huippukuva, Laku on supertaitava, tehkääs perässä ;)

Kuluneen viikon kuulumisia

Jatketaas siitä, mihin viimeisin kirjoitus jäi. Sunnuntaina kävin tottistelemassa läheisellä hiekkakentällä Siirin kanssa. Otin lyhyitä seuraamisia, istumisia, istumista parin askeleen seuraamisen jälkeen jättävänä liikkeenä, luoksetulon , noutoa, paikkamakuun, ja vielä eteenmenon. Palkkasin niin nameilla, lelulla kuin herkkuhyytelöllä. Seuraamisissa tehtävä nyt lyhyitä pätkiä ja vahvistettava takaisin se hyvä kontakti, mikä joskus ollut. Naksutin oli taas tiuhassa käytössä. Noudossa otin ehkä liian monta toistoa yrittäessäni suoristaa luovutusasentoa ja Siiri alkoi jo leipääntyä kapulaan ja tiputteli sitä, mutta ekat kerrat meni todella hyvin ja sain vielä loppuun hyvän suorituksen. Istumiset ja liikkeestä istuminen oli hieno! Paikkamakuuta otettiin myös, vaihtelin välimatkaa ja annoin välipalkkaa kerran. Meni ihan hyvin, vaikka loppuajasta Siiri alkoi jo näyttää siltä, että singahtaa kohta sieltä ilmaan. Sunnuntai-iltana menimme vielä pienellä porukalla ottamaan agia. Teimme vauhdikkaan radan, jossa pari tiukempaa kääntöä. Radalla oli 5 hyppyä, putki, A ja kepit. Putkeltä oli pitkä vienti takaahypylle, ja siinä oli Siirillä ja mulla hiottavaa. Muutenkaan pätkä ei oikein sujunut, liekö syynä ollut ohjaajan täysi vatsalaukku grillailuista tms. Niinpä vein Siirin autoon ja otin Muskalla ko. pätkän. Muska oli ihan innoissaan, ja liikkui kivasti. Keppejä viilattiin hieman, Muska kun oli ekalla kerralla rymistelemässä keppien sijaan vieressä olleen estekopin ovesta sisälle! Saatiin kuitenkin homma sujumaan, ja sain Muskan kanssa juostua oikein kivan, motivoivan pätkän loppuun (mentiin helpompana, motivoivana ratana lopuksi ko. kierros). Sitten hain Siirin uudestaan radalla, virittelin hieman enemmän sitä tunnelmaan, että nyt tehdään agilitya, ja koira oli ihan erilainen. Siiri liikkui normaalimmin, innokkaasti ja vauhdikkaasti. Myös itse vein sitä reippaammin, ja käskytin paremmin sen sijaan että lirkuttelen hyvä Siiri joka väliin. Mun on vielä liikuttava sen kanssa paljon reilummin, jotta ei tulisi äkkipysäyksiä radalla. Tämän kun aina muistaisi, niin ei tulisi niitä kieltoja kisoissa.

Maanantaina oli vuorossa hakutreenit. Halusin tehdä saman treenin, mitä olin jo viime viikolla ajatellut. Maasto oli hyvä, vaativa ja siihen sai pitkän radan. Toinen puoli aukeampaa mäntykangasta, mutta rinnettä ylämäkeen. Toinen puoli taas oli tiheämpää metsää, koivikkoa. Otin kuusi maalimiestä. Etukulmat 1 ja 2 olivat valmiina piilossa, ja ne otin normaalisti irtorullalla ja näytöt. Näissä ei moittimista, hyvin sujui, tosin se rullan tiputtelu tuntuu nyt oikein pahentuneen. Mutta siihen alan nyt seuraavissa treeneissä suunnittelemaan harjoituksia. Tässä oli muut tarkoitusperät. Kolmas oli valmiina, kiven takana, suorapalkka. Sieltä maalimies käveli Siirin kanssa vähän takalinjaa eteenpäin, ja minä kutsuin keskilinjalta Siirin, lähettäen sen siitä ylitse neloselle koivikkoon. Täällä sama juttu, suorapalkka ja taas kutsuin Siirin ja sitten lähetinkin sen peräänjuoksuna vitoselle ylämäkeen. Eka lähetys epäonnistui, koska nelosen ja vitosen siirtymäväli oli pidempi, ja yritin huonosta paikasta laittaa Siirin ylitse. Uusi yritys ja nyt motivoiva peräänjuoksu toimi hyvin. Kuudennelle ja samalla vikalle maalimiehelle sama juttu, kutsuin vitoselta Siirin, pakeneva maalimies ja Siiri pusikkoon perään. Toimi hyvin, ja sai herkkuruoan loppupalkaksi. Ihan lopuksi vielä pääsi leikkimään isolla jalkapallolla, sellaisella lelupallolla, joka pomppii kunnolla ja sinkoili metsässä urakalla niin, että vaikka pieni nahkatyttö oli ihan puhki rankasta radasta (turha edes kysyä ohjaajan puhkinaa ja hien määrää tuossa vaiheessa), jaksoi se raivota pallon kanssa. Jopa niin paljon, että ihana pallo meni puhki, yllätys. No onneksi ne ei maksa paljoa, uusi kehiin vaan ;).

Harjoitus oli hyvä, rata haastava, mutta sitten sopivasti helpotuksia motivoimassa radan lävitse liikkumista. Seuraavalla kerralla täytyy ottaa taas vähän kevyempi rata ja harjoitus. Ja täytyy yrittää piirtää näitä treenejä, tämänkin piirsin paikan päällä, ja muutkin teki samantapaisen harjoituksen.

Tiistaina oli Muskan agilitytreenit. Rata oli mukavaa pyöritystä, ja haastellisimmaksi osoittautui välistä vedot ahtaammalla estevälillä. Oli kuin yrittäisi autoa kääntää, jossa ei ole ohjaustehostinta, eli todella liioitellut, voimakkaat liikkeet, jotta ekan välistävedon jälkeen sain Muskan työnnettyä seuraavalle hypylle. Loppusuoralla Virpi palkkasi herkkuhyytelöllä rasiasta, halusin kisojen alle kivan, motivoituneen fiiliksen Muskalle. Siirillä otin itsenäisesti keppejä, ja mukavan hyppy-hyppy-putki-A ja uudestaan hyppyjen ja putken kautta pari hyppyä. Rengasta erikseen eri kulmista lähettäen ja tein takaaleikkauksia yms. Meni mukavasti, ja kepeiltä iso herkkupalkka lopuksi. Torstain agility meillä peruuntui, kun valtaosa ryhmästä menossa, joten ihan hyvä että otin itsenäisesti nuo pätkät ja toisaalta tulee sopivasti parin päivän tauko ennen lauantain kisoja.

Lauantai-aamuna auton nokka lähtikin sitten kohti Maaninkaa, Annen ja Vekun kera. Tiedossa oli pitkä päivä, koska Vekku on kolmosissa, ja mulla molemmat tytöt ilmoitettuna kakkosiin. Keli oli todella helteinen, aurinko porotti pilvettömältä taivaalta koko päivän. Olin todella hermostunut, en muista koska olisin ollut kisoissa näin tärinöissä, ja se näkyi molempien tyttöjen ekalla radalla. Turhaa epävarmuutta ja säätämistä. Muskalle tuli hyl, en edes nyt muista mistä, mutta taisin päästää lipemään väärään päähän putkea. Siirille kaksi kieltoa putken jälkeiseltä hypyltä ja sen takia vähän yliaikaa. Nämä putken jälkeiset hypyt on nyt otettava erikoissyyniin, koska tokallakin radalla Siiri kielsi ko. hypyn. Se tarvitsee enemmän apuja noille, mun liikeradat mietittävä huolella. Ekalla radalla menin liikaa eteen ottamaan sitä vastaan, ja sitten liikkeeni pysähtyi liikaa, kun aloin jo kääntämään, ja kielsi. Tokalla radalla en keksi muutakuin, että se vaan tarvitsee voimakkaamman avun hypylle tullessaan putkesta, katsoo niin täysillä vaan muhun, ettei 'näe' esteitä. Tämän tajusin vasta äsken katsoessani videoita näistä radoista ja katsoessani toukokuisia Janitan koulutuksen videoita, jossa oli yksi kohta, missä tultiin putkesta hypylle, ja mun rintamasuunnalla oli hirveän iso merkitys, miten meni, tuliko ohi vai hyppäsikö. Periaatteessa Siiri hakee hyvin esteitä, mutta tietyt kohdat on vielä vaikeita, enkä osaa aina näitä tunnistaa ja viedä tarvittavalla tavalla. Muska taas toimi ihan hyvin tällä tavalla, kun vein sen ihan samalla tavalla, miten Siiriä yritin. Tilaan kyllä Siirille ajan nyt fysioterapeutillekin ja hierojalle, ettei selässä kuitenkin olisi jotain jumeja, joiden takia toka rata oli niin outo. Hyppäsi kyllä hyvällä tekniikalla, mutta parempi tsekata kuitenkin.

Muskan kohdalla olin huolestunut helteestä, ja varma ettei liiku yhtään. Ekan radan sähläsin ihan hermoissani turhaan pilalle. Tokalla Muska liikkuikin mukavasti, harmillinen vitonen tuli, kun oli sukeltamassa putkeen, mutta vetäisikin ohi ilmeellä 'ai eikö se ollutkaan tässä' :). Sen jälkeen oma juoksulinja meni väärälle puolelle A:ta, enkä saanut enää sieltä työnnettyä kauempaan päähän putkea, vaan otti lähemmän = mun puoleisen, ja siitä hyl. Muska kuitenkin piristi todella huonoa päivääni olemalla reipas, liikkuen hyvin ikäänsä ja helteeseen nähden.

Lauantain töppäilyjen jälkeen on ollut kyllä todella masentunut olo agilityn suhteen, tuntuu että tuntikausia vietetty valmennuksissa ja tehty töitä, ja silti voi kisat mennä noin penkin alle, ettei mitään järkeä. Ehkä mun liikkuminen on tosiaan niin toivottoman surkeata, että parempia tuloksia voisi saada jossain toisessa lajissa samalla tuntimäärällä. Aamulla olin jo lopettamassa agilitya vähäksi aikaa, ja keskittymässä vain pk-puoleen, mutta agivideoiden katselu sai mut vähän nostamaan mieltä, että ehkä ei nyt kuitenkaan lannistuta, vaan katsotaan nyt elokuisia kisoja. Mutta ei voi kehua mitenkään fiiliksiä tällä hetkellä treenaamisen suhteen. Ehkä mun olisi parempi mennä vain aina jommalla kummalla, kaksi koiraa noinkin pienissä kisoissa on mulle haastava, enkä pysty keskittymään sillä tasolla, mitä mun kisajännitys vaatisi. Ja puolestaan niitä epäonnistuneita ratoja tulee kahden sijaan neljä pahimmassa tapauksessa. Itsensä nollaaminen huonosti menneen radan jälkeen samassa luokassa toisen koiran kohdalle on todella haastavaa, enkä siinä ainakaan eilen onnistunut, kuin ehkä hieman vikalle radalle mennessä Muskan kanssa. Katsotaan, mitä tuleman pitää ja suunnitelmat sen mukaan.

Agiliitelyä

Keskiviikkona piti olla hakutreenit, ja olin jo tehnyt suunnitelman niistä, mutta Siiri oli ripuloinut sen verran päivällä, että peruin ne meidän osalta (tämä samalla tietää pienellä porukalla yleensä valitettavasti myös koko treenin peruuntumista). Illalla ja torstai-päivällä Siiri oli kuitenkin ok, vein tytöt varulta isälle työpäivän ajaksi hoitoon (yksi kohtuullisen kokoinen pesulasku matolle riittää tälle viikolle) ja raportti oli, että ei mitään vatsavaivoja eli keskiviikkoinen oli joku ohimenevä vaiva. Niinpä uskaltauduin torstaina Siirin agilitytreeneihin. Minna teetti meillä tekniikkaharjoitusta huolella, ASB:n viimeisimmän numeron kaksi harjoitusta, kevyt alkujumppa sekä keppiä ja porkkanaa. Kevyt alkujumppa oli pyöritystä kunnolla, ja sai miettiä, mikä vienti oli tehokkain ja nopein sekä samalla varmoin, ettei koira ole putkessa. Keppiharjoituksessa oli todella haastavia keppikulmia, ja mietittävää riitti, koska jatko keppien jälkeen oli myöskin haastavaa. Eli pähkäiltiin, kummalla puolella keppejä kannattaa olla ja miten jatkon hoitaa sen jälkeen, kunhan ensin oli saanut vaikean sisääntulon hoidettua. Siiri taittui uskomattoman hienosti vaikeasta keppikulmasta sisään, olin jo ihan varma, että puskin sen ohitse siitä, mutta niin se vaan onnistui. Harjoituksen loppuosassa kokeiltiin paria eri tapaa, koska putkelta piti koira työntää ekan hypyn taakse ja sitten pyöräyttää toisen hypyn kautta kepeille, joilta mentiin taas keppien toisella puolella sijaitsevalle hypylle. Saimme homman toimimaan ihan kivasti itse asiassa sillä toisella tavalla, mitä en ollut itse hoksannut, eli pyöräyttää koira putken jälkeen hyppyjen välistä taakse, jolloin sai itselle etumatkaa ja ehti valssaamaan toiselle hypylle, josta oli helpompi pyöräyttää koira kepeille. Keppien lopussa vastakäännöllä sitten hypylle.

Ratapiirustus selkeyttäisi paljon näitä sepustuksia, nuo kun oli lehdestä, niin en jaksanut alkaa piirtämään niitä ohjelmalla tähän, mutta täytynee yrittää ehtiä sitäkin harrastamaan, jotta näistä teksteistä saisi jotain tolkkua jälkikäteen :). Tänään illalla mennään porukalla ottamaan agilitya, ajattelin Siirillä treenata kunnolla, ja Muskalla ottaa jonkun nopea motivoivan, kun Muska joutuu väistymään tiistai-treeneistänsä seuravelvollisuuksien kutsuessa minua. Meillä on ensi lauantaina kisat edessä, ja siksikin parempi olla treenaamatta Muskaa sen enempiä kisojen alla ;) lahjattomat treenaa...ei vaan Muskalla on nyt kohtuu hyvin päästy treenaamaan, ja sille sopii vähän vähäisempi treenaaminen, eli lähinnä vain tuntuman ylläpitoa ja motivointia.

Löysin tässä koneen ääressä istuessani laatikosta lapun, johon olin viime kesänä kirjannut treenitavoitteita, mitä hiottava tottiksessa ja haussa. Haun osalta olin merkannut kiintorullan ja piilot, tyhjät pistot, hallinnan ilman hihnaa ja vastuksen näyttöliinassa harjoiteltaviksi asioiksi. Näistä voin ruksia hallinnan ja vastuksen, että niitä on treenattu ja erityisesti hallintaa. Kiintorullaakin on taas otettu ja asiaa työstetään, tyhjiä piilojakin on jokunen otettu. Eli ihan hyvin, vaikken ko. lappua ole tässä välissä luntannut :) Mutta tottis...täyskäännös, jonka opetin Siirille viime kesänä uusiksi, niin ok, on samassa tasossa kuin viime kesänä, samoin vasemmalle kääntyminen, ehkä hieman parempia kuitenkin. Paikkamakuu hieman parempi, mutta ei paljon. Maahanmeno ja istuminen, jokunen maahanmeno otettuna, olleet vielä epävarmoja, saattaa mennää todella vauhdilla tai sitten arpoo vielä, mitä tehdä. Lähellä istuminen rauhassa, sitä on harjoiteltu sentäs, noutamisessa parempaa kapulan pitoa ei ole erityisemmin treenattu. Eteenmenoa otettu jonkun verran. Eli ei sentäs ihan retuperällä ollut nuo lapun asiat, mutta vuoden aikana olisi ehkä treenaamalla oikeasti jo paljon pidemmälläkin. Nyt lopetan koneen ääressä istumisen, ja raahaan itseni Siirin kera takapihalle tottistelemaan pieneksi hetkeksi!